Verouutiset 13/2026

11/2026 | Kimmo Lahtinen

Korkein hallinto – oikeus antoi 12.6.2026 ratkaisun KHO:2026:42, jossa oli kysymys piilevän verovelanhuomioimisesta lahjaverotuksessa yhtiön substanssiarvoa pienentävänä eränä lahjan käypää arvoa määritettäessä. Yhtiön osakkeenomistajat suunnittelivat yhtiön osakkeiden lahjoittamista ennen yhtiön mahdollista purkua. Yhtiön purkuprosessi kestää nykyisin yhdestä kahteen vuotta. Yhtiön varallisuuteen kohdistui suuri arvonnousu. Yhtiön purkautuessa yhtiön omaisuuden käyvän arvon ja verotuksessa poistamattoman hankintamenon välinen erotus tulee verotetuksi yhtiön purkautumisvuodelta toimitettavassa verotuksessa. Ennakkoratkaisuna verohallinnolta kysyttiin, voidaanko ns. piilevä verovelka huomioida lahjaverotuksessa yhtiön substanssiarvoa pienentävänä eränä lahjan käypää arvo määritettäessä. Perintö – ja lahjaverolain 9 §:n 1 momentin mukaan perintöveron perusteeksi pannaan se käypä arvo, mikä omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa. Verolainsäädännössä ei ole osakkeen käyvän arvon eli todennäköisen luovutushinnan määrittämistä koskevia nimenomaisia säännöksiä. Käyvän arvon määrittelyssä voidaan käyttää vertailukauppoja, mutta nyt kyseessä olevan yhtiön osakkeilla ei ole käyty kauppaa vuosikymmeniin, joten osakkeen arvonmääritystä ei voitu perustaa vertailuluovutuksiin. 

Verohallinto lausui ennakkoratkaisussaan, että kirjanpitolain 5 luvun 18 §:n mukaan laskennallisia verovelkoja ei yleensä voida pitää velkoina, joten niitä ei lähtökohtaisesti oteta huomioon substanssiarvoa pienentävänä tekijänä. Laskennallinen verovelka voidaan kuitenkin vähentää varoista silloin, kun verovelvollinen selvittää, että kyseinen erä tulee lähiaikoina realisoitumaan. Mikäli yhtiö purettaisiin 1-2 vuoden kuluessa, on kyseessä sellainen aika, että piilevä verovelka voidaan huomioida käyvän arvon määrittämisessä.  

Verohallinto lausui ennakkoratkaisussaan, että kirjanpitolain 5 luvun 18 §:n mukaan laskennallisia verovelkoja ei yleensä voida pitää velkoina, joten niitä ei lähtökohtaisesti oteta huomioon substanssiarvoa pienentävänä tekijänä. Laskennallinen verovelka voidaan kuitenkin vähentää varoista silloin, kun verovelvollinen selvittää, että kyseinen erä tulee lähiaikoina realisoitumaan. Mikäli yhtiö purettaisiin 1-2 vuoden kuluessa, on kyseessä sellainen aika, että piilevä verovelka voidaan huomioida käyvän arvon määrittämisessä.  

Korkein hallinto – oikeus lausui keskeisenä perustelunaan sen, että yhtiön tosiasiallisten varojen määrä ei esillä olevassa tilanteessa vastaa määrää, joka saadaan yhtiön varojen arvostuksen perustuessa sen käypiin arvoihin. Korkein hallinto – oikeus toisin sanoen lausui, että yhtiön varojen arvonnoususta johtuva piilevä tuloverovelka voidaan vähentää, kun lahjaverotusta varten määritetään yhtiön (osakeyhtiö) substanssiarvo.  

Korkein hallinto – oikeus lausui keskeisenä perustelunaan sen, että yhtiön tosiasiallisten varojen määrä ei esillä olevassa tilanteessa vastaa määrää, joka saadaan yhtiön varojen arvostuksen perustuessa sen käypiin arvoihin. Korkein hallinto – oikeus toisin sanoen lausui, että yhtiön varojen arvonnoususta johtuva piilevä tuloverovelka voidaan vähentää, kun lahjaverotusta varten määritetään yhtiön (osakeyhtiö) substanssiarvo.  

—

Uutislehteä ajankohtaisista tai kiinnostavista veroasioista toimittaa entinen Uudenmaan veroviraston verotarkastaja ja Veronmaksajain keskusliitto ry:n verojuristi Kimmo Lahtinen. Tällä hetkellä valmistelen työni ohessa vero – oikeudellista väitöskirjaa Tampereen yliopistossa. 

Hoidan runsaasti erilaisia yksityisten ja yhtiöiden verotukseen liittyviä asioita, joten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. 

Kimmo Lahtinen
kimmo.lahtinen@veneskoski.com
puhelin 0400 776 876


Jaa tämä artikkeli!
Posted in Verouutiset.