11/2026 | Kimmo Lahtinen
Korkein hallinto – oikeus antoi 13.10.2026 päätöksen KHO:2026:83, liittyen henkilökohtaisen tulon verotukseen tilanteessa, jossa luonnollinen henkilö oli omistanut oikeudelliselta muodoltaan suomalaista osakeyhtiötä vastaavan Alankomaihin rekisteröidyn yhtiön koko osakekannan. Verovelvollinen oli nostanut kyseisestä yhtiöstä osakaslainoja, jotka olivat maksamatta takaisin verovuosien päättyessä. Asiassa oli kysymys siitä, katsotaanko ulkomaiselta yhtiöltä verovuosien 2020 ja 2021 aikana nostettujen ja verovuosien päättyessä edelleen maksamatta olevat rahalainat henkilön veronalaiseksi pääomatuloksi. Verotuksen oikaisulautakunta katsoi päätöksessään viitaten Suomen ja Alankomaiden verosopimuksen 23 artiklaan, että verosopimus ei estänyt osakaslainan verottamista Suomessa, kunhan osakaslainan verottamisen muut edellytykset täyttyivät. Kysymys ei ollut määrällisesti ihan vähäisistä summista. Vuonna 2020 henkilö oli nostanut osakaslainaa 448.000,00 euroa ja verovuonna 2021 yhteensä 522.000,00 euroa. Molemmat lainat olivat edelleen maksamatta verovuosien päättyessä.
Helsingin hallinto – oikeus hyväksyi sen sijaan verovelvollisen valituksen todeten, että D B. V. nimiseltä yhtiöltä nostamaan lainaan ei voida soveltaa tuloverolain 53 a §:n osakaslainaa koskevia säännöksiä. Hallinto – oikeudessa ratkaistavana oli vain se, muiden asiaan vaikuttavien seikkojen ollessa riidattomia, voidaanko tuloverolain 53 a §:n säännöstä soveltaa ulkomaiselta yhteisöltä saatuun lainaan. Hallinto – oikeus perusteli päätöstään sillä, että tuloverolain 53 a §:ssä tai missään muuallakaan ei ole säädetty, että kyseisessä säännöksessä osakeyhtiöllä tarkoitettaisiin vain kotimaista osakeyhtiölain mukaista yhtiötä. Toisaalta tuloverolain 53 a §:n säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä ei ole käsitelty tai mainittu tilannetta, jossa lainanantaja olisi ulkomainen yhteisö. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa osiossa siinäkin on arvioitu ainoastaan kotimaisten osakeyhtiöiden myöntämien osakaslainojen määriä. Tuloverolain 53 a § on veronalaisen tulon käsitettä laajentava erityissäännös, koska tuloverolain tulon käsite ei kata lainana saatua suoritusta. Perustuslain mukaan verosta on säädettävä lailla ja tästä seuraa, että kyseistä erityissäännöstä on tulkittava suppeasti. Tähän perusteluun nojaten hallinto – oikeus on katsonut, että tuloverolain 53 a §:n säännöstä voidaan soveltaa vain kotimaisesta osakeyhtiöstä saatuun rahalainaan.
Korkeimmassa hallinto – oikeudessa riitainen kysymys täsmennettiin vielä lopulliseen muotoonsa “tarkoitetaanko mainitussa lainkohdassa, tuloverolain 53 a §, osakeyhtiöllä vain Suomessa rekisteröityä yhtiötä”. Korkein hallinto – oikeus perusteli aluksi kantaansa tuloverolain 66 a §:ään viitaten, joka koski työsuhteeseen perustuvaa osakeantia osakeyhtiössä, joka oli rekisteröity muualla kuin, Suomessa ja jonka valtion kanssa Suomi oli sopinut viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta verotuksessa. Tuloverolain 53 a §:n osalta korkein hallinto – oikeus totesi, ettei säännöksen sanamuoto ole esteenä tulkinnalle, jossa säännös ei voisi tulla sovellettavaksi myös muun valtion, kuin Suomen lain mukaan rekisteröityyn osakeyhtiöön. Korkein hallinto – oikeus totesi liiketoiminnan jatkuvasti kansainvälistyvän. Suomessa asuvan on aiempaa helpompaa harjoittaa liiketoimintaa ulkomaille rekisteröidyn yhtiön välityksin. Tämä piirre osaltaan korostaa tarvetta kohdella kyseessä olevaa suoritusta samalla tavalla ja vailla merkitystä siitä, onko se saatu suomalaisesta vai ulkomaisesta yhtiöstä. Korkein hallinto – oikeus kyllä totesi, että hallituksen esityksessä ei ole käsitelty tilannetta, joissa lainanantaja olisi ulkomainen yhteisö, mutta säännöksen ulottamista myös niihin ei voitu pitää kuitenkaan lain tarkoituksen vastaisena. Vielä korkein hallinto – oikeus viittasi siihen, että verojärjestelmän toimivuuden kannalta olisi nykyoloissa tuntuvasti ongelmallisempi tilanne, jossa ulkomaisesta osakeyhtiöstä saatu laina jäisi säännöksen soveltamisen ulkopuolelle.
Tämän vuoksi ja huomioiden lain sanamuoto, tarkoitus sekä verojärjestelmän toimivuus puheena olevaa säännöstä voidaan soveltaa myös ulkomailla rekisteröidystä yhtiöstä nostettuun osakaslainaan, joka läheisesti muistuttaa suomalaista osakeyhtiötä. Ainakin alankomaalainen (besloten vennootschap) rinnastuu kotimaiseen osakeyhtiöön.
—
Uutislehteä ajankohtaisista tai kiinnostavista veroasioista toimittaa entinen Uudenmaan veroviraston verotarkastaja ja Veronmaksajain keskusliitto ry:n verojuristi Kimmo Lahtinen. Tällä hetkellä valmistelen työni ohessa vero – oikeudellista väitöskirjaa Tampereen yliopistossa.
Hoidan runsaasti erilaisia yksityisten ja yhtiöiden verotukseen liittyviä asioita, joten kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.
Kimmo Lahtinen
kimmo.lahtinen@veneskoski.com
puhelin 0400 776 876
